MODERNIMAMMA BLOG — runo RSS



Talven lumo & runo

Talvinen ja kaunis Iso-Syöte, jossa oli aivan mahtavat hiihtoladut! Heti tilanteen niin salliessa, lähden tänne uudestaan hiihtämään ja valokuvaamaan. Seuraava runo syntyi kelomökissä maisemia ihaillen: Joskus hyvä ja paha tulevat samaan aikaan, ja se jos mikä tuntuu. Syvällä sielussa kirpaisee, kuin pohjoisen tuuli oikein kovalla pakkasella. Kiroan niin että jää halkeaa ja vain kyyneleet voi särkyneet palat yhdistää, puhdistettuaan ensin minut. Tuuli kerran vei minulta hyvin kallisarvoista ja erityistä, sellaista, jota raha ei ikinä korvaisi. Se oli kesäinen tuuli eteläisimmässä kärjessä. Meri silloin auttoi ja otti syleilyynsä, mutta jälki jäi. Vanha sielu nyt lohduttaa, hän joka lähti luotani liian kauan aikaa sitten ja aivan liian varhain. Hänellä on tapana tulla ja jättää omat jäljet, varmistaa että pärjään, missä milloinkin liikun...

Jatka lukemista



Laiskiaisen metsäretki ja runo

  Laiskiais puku oli niitä suosikki joululahjoja ja tottakai se päällä täytyi päästä pienelle metsäretkelle. Luonto on vaan niin parasta, vaikka lunta ei paljon olekaan. Lunta odotellessa voi keksiä kaikkea muuta jännää ja meidän perhe on käynyt ahkerasti myös luistelemassa ja pelailemassa kiekkoa. Itselläni on ollut vaan vaikeuksia pysyä pystyssä, heh! Nyt kun työ ja arki taas rullaa loman jälkeen ja viikonloppu lähenee, niin odotan innolla taas uutta metsäretkeä. Meidän perheessä metsä taitaa olla jokaisen lempipaikka ja johtuu varmasti siitä, että olemme kasvaneet lapsuutemme metsän vieressä. Vaikka nyt asutaankin taas Helsingissä, niin kyllä se maaseutu vetää aina puoleensa. Toistaiseksi hyvä näin ja tammikuun loppu meneekin varmasti vauhdilla. Suunnittelen parhaillaan myös satujoogan tuntisisältöjä lapsille <3 Helmikuussa alan ohjaamaan lapsille satujoogaa täällä...

Jatka lukemista